Suureen öljyonnettomuuteen
varauduttava myös rannikolla

Kymenlaaksossa valmistunut merkittävä malli rannikon öljyntorjuntaan

Teksti Marja Metso, viestinta at kyamk.fi
Kuvat Timo Vesterinen, KyAMK arkisto

Suomenlahdella kulkee koko ajan yhä enemmän öljykuljetuksia. Kaikki alan viranomaiset ovat yhtä mieltä siitä, että nyt on varauduttava siihen, kun iso öljyonnettomuus tapahtuu, siis ei enää jos. Kymenlaakson AMK:n vetämä SÖKÖ-hanke kokosi viranomaisille laajan käsikirjan rannikon öljyntorjuntaa varten.

Projektipäällikkö Tommy Ulmanen ja projektisuunittelija Justiina Halonen saivat valmiiksi monivuotisen suururakan, kun SÖKÖ-toimintamanuaali julkistettiin 6.3.07.

Kotkassa julkistettiin tiistaina 6.3.07 alueellisille öljyntorjuntaviranomaisille tehty rannikon öljyntorjunnan ns. SÖKÖ-toimintamanuaali. Sen avulla viranomaiset voivat organisoida laajan öljynkeräyksen, jos öljyonnettomuus leviää rannikolle asti. Oppaasta on tehty erikseen viranomaismanuaali ja suurelle yleisölle tarkoitettu kirja.

SÖKÖ-hankkeessa on laadittu Kymenlaakson pelastustoimialueelle toimintamalli
itäisellä Suomenlahdella tapahtuvan merkittävän öljyonnettomuuden varalle. Siinä on muodostettu valmius koko Kymenlaakson maakunnan rannikkoa kattavan laajan öljyvahingon varalle niin torjunnan organisoinnin, kuljetusten, henkilöstön kuin myös öljyisen jätteen välivarastoinnin osalta.

SÖKÖ-hanke on toteutettu Kymenlaakson ammattikorkeakoulun merenkulun tutkimus- ja kehitysyksikössä yhteistyössä Kymenlaakson pelastuslaitoksen ja Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Hankkeen päärahoittaja on opetusministeriö.

Toimintamalli koostuu Kymenlaakson alueen pelastus- ja ympäristöviranomaisten määrittelemistä selvitystöistä. Selvitystyöt toteutettiin alihankkeina tai AMK-opinnäytetöinä, joiden aihiot valmisteltiin etukäteen alueellisten pelastus- ja ympäristöviranomaisten vaatimusten mukaisesti. Toimintamanuaalissa käsitellään suuren öljyonnettomuuden torjunnan organisointia rahoituksen, henkilöstön, kuljetusten ja öljyisen jätteen välivarastoinnin osalta.

Kyseessä on ainutlaatuinen hanke Suomessa ja laajemmallakin: Kymenlaakson öljyntorjuntaviranomaiset ovat toimintamallin avulla varautuneet myös rannikkoon kohdistuvan suuren öljyonnettomuuden varalle. Vastaavaa valmiutta ei ole aiemmin Suomessa ollut.

Sökö-malli on tarkoitus laajentaa seuraavaksi myös muille Suomenlahden rannikkoalueille: uuden hankkeen valmistelu on aloitettu. Länsi-Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan pelastuslaitokset sekä Helsingin kaupungin pelastuslaitos ovat jo alustavasti sitoutuneet hankkeeseen.

Onnettomuusriski suurin keväällä

Rannikon öljyntorjuntamalli on tärkeä aloittaa juuri Kymenlaaksosta, jossa on maan suurimmat satamat ja rantaviivaa yli 1500 kilometriä. Öljykuljetukset Suomenlahdella ovat voimakkaassa kasvussa. Itämeri on hyvin herkkä ympäristö, ja sen pieni vesimäärä tekee merestä helposti haavoittuvan. Itämeren keskisyvyys on vain 55 metriä, kun esimerkiksi Välimeressä se on kilometri.

Suurella öljyonnettomuudella tarkoitetaan manuaalissa Kymenlaakson neljää rannikkokuntaa (Kotka, Hamina, Pyhtää, Virolahti) koskevaa öljyonnettomuutta. Mallissa varaudutaan öljyonnettomuuteen, jonka vaikutukset ulottuisivat koko Kymenlaakson alueelle. Kevätaika jäiden lähdettyä on riskialteinta aikaa tällaisen onnettomuuden syntymiselle. Keväällä Itäisellä Suomenlahdella vallitsevien lounaistuulien ja merivirtojen vaikutuksesta öljylautat kulkeutuisivat suoraan koilliseen. Silloin koko Kymenlaakson rantaviivan saastuttamiseksi riittäisi 30 000 tonnin öljyvuoto, joka vastaa keskikokoisen säiliöaluksen 1-2 lastitankin sisältöä.

Jos em. onnettomuus sattuisi, Kymenlaakson saaristo ja mantereen rannat öljyyntyisivät  kokonaisuudessaan eli puhdistettavaa olisi noin 1600 rantakilometriä, josta suurin osa (990 km)
saaristossa. Öljyvuodon saavuttaessa kaislaiset rannat ja imeytyessä maa-ainekseen, voi kerättävän jätteen määrä satakertaistua vuotaneeseen öljymäärään verrattuna.

Suuren öljyonnettomuuden jälkeinen rantojen puhdistustyö sitoo runsaasti työvoimaa, sillä se on suurimmaksi osaksi tehtävä käsin. Torjuntaorganisaatio, noin 600-1000 henkilöä, koostuu viranomaisista, asiantuntijoista, vapaaehtoisista ja ostopalveluhenkilöstöstä. Toimintamanuaalissa on esitelty erilaisia puhdistusmenetelmiä sekä selvitetty keräyshenkilöstön tarvetta. Lisäksi on huomioitu henkilöstön vastaanottamiseen ja henkilöstöhuoltoon liittyviä asioita, kuten muonituksen, majoituksen ja henkilökuljetusten järjestämistä torjunta-alueella.

Taustalla lain vaatimukset

Maaöljy- ja alusöljyvahinkojen torjuntavastuu siirtyi lakimuutoksen seurauksena kunnilta pelastustoimialueille vuoden 2005 alussa. Suomen ympäristökeskuksella säilyi edelleen velvoite huolehtia alusöljyvahingoista aavalla merellä, aavalla selällä ja talousvyöhykkeellä. Muutos oli pelastustoimelle merkittävä, sillä aiemmin vastuu öljyvahingosta oli voitu siirtää kunnan tai valtion muille viranomaisille akuutin torjuntatyön päätyttyä.

Vastuun siirtymisen myötä alueellisten pelastusviranomaisten tehtäväksi tuli huolehtia akuutin öljyntorjunnan lisäksi torjuntatyön yhteydessä syntyvän öljyisen jätteen keräämisestä, kuljettamisesta, varastoinnista, hävittämisestä ja muusta käsittelystä sekä öljyvahingon muusta jälkitorjunnasta. (Valtioneuvoston asetus 1410/2004.)

Kymenlaakson pelastuslaitoksella on voimassa oleva öljyvahinkojen torjuntasuunnitelma
sekä maaöljy- että alusöljyvahinkojen varalta. Se on kuitenkin vasta perussuunnitelma. SÖKÖ-hankkeessa on muodostettu sen lisäksi valmius koko maakunnan rannikkoa kattavan laajan öljyvahingon varalle niin torjunnan organisoinnin, kuljetusten, henkilöstön kuin myös öljyisen jätteen välivarastoinnin osalta. Vastaavaa valmiutta ei ole aiemmin Suomessa ollut.

SÖKÖ-hanke on merkittävä esimerkki Kymenlaakson ammattikorkeakoulun ympäristöosaamisesta. Korkeakoulun merenkulun toimialan tutkimus- ja kehittämistyön keskeisimpiä painopistealueita ovat meriliikenteen ja satamatoimintojen ympäristöturvallisuus sekä turvallisuus ja työturvallisuus. Käynnissä on useita alueellisista lähtökohdista käynnistyneitä hankkeita, joista osalla on myös kansainvälistä merkitystä.

Lisätietoja
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, merenkulku, SÖKÖ-hanke
Tiedote asiasta http://www.kyamk.fi/Ajankohtaista/Mediatiedotteet/
?news_id=75&start=0
Projektipäällikkö Tommy Ulmanen, p. 044 702 8512, tommy.ulmanen@kyamk.fi

Kymenlaakson pelastuslaitos
Palopäällikkö Ilpo Tolonen, p. 044 702 6213,  ilpo.tolonen@kympe.fi