Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / Koskinen
05/05
16.9.05
X vsk.

Paluu Koskisen pääsivulleSivulle 1Sivulle 2Sivulle 3Sivulle 4Sivulle 5Sivulle 6Sivulle 7Sivulle 8Sivulle 9


 

Puualan opetuksesta laaja historiikki

Teksti Marja Metso, marja.metso@kyamk.fi

Kuvat Marja Metso ja Sahakoulusta ammattikorkeaan 1921 – 2005 –kirja

Kotkassa julkistettiin perjantaina 12.8.2005 suomalaisen puualan koulutuksen laaja historiikki. Sahakoulusta ammattikorkeaan 1921 – 2005 -kirja kertoo puualan koulutuksesta yli 80 vuoden ajalta. Kirjan kirjoittaja on puutalousinsinööri Ritva Varis, joka toimii Puumiesten Liiton toiminnanjohtajana ja Puumies-lehden päätoimittajana.

Historiikki kuvaa, miten sahateollisuuden varoin Viipurissa vuonna 1921 käynnistetty koulutus laajeni ja kehittyi siirtyen valtion omistukseen 1965. Viipurista Suomen Sahateollisuuskoulu siirtyi sodan seurauksena Kotkaan muuttuen omistajavaihdoksessa Kotkan puutalousopistoksi. Nykyisin koulutus on osa Kymenlaakson ammattikorkeakoulua, sen metsä- ja puutalouden toimiala. Opiskelijat suorittavat alansa korkeakoulututkinnon. Suomessa kaikkiaan annetaan nyt puualan koulutusta kaikilla kouluasteilla ja oppilaitosten määrä on lisääntynyt viimeisen 20 vuoden aikana moninkertaiseksi.

Kymenlaakson AMK:n metsä- puutalouden toimialajohtaja ja Puumiesten Liiton puheenjohtaja Kauko Yläsaari sai uunituoreen historiikin ensimmäisen kappaleen. Hän kiitti omassa puheessaan kirjan julkaisemista puoltaneita sanoilla:”Ken ei mennyttä tiedä hän ei olevaa ja tulevaakaan ymmärrä”. Toisaalta Kauko Yläsaari toi pahoitellen esille Kymenlaakson AMK:n hallituksen kesäkuussa tekemän päätöksen, jonka mukaan metsä- ja puutalouden opetus tullaan osittain siirtämään AMK:n Metsolan toimipisteeseen. Hänen mielestään AMK:n ylläpitäjän pitäisi päätöksiä ennen kuunnella tarkemmin puualan valtakunnan ykköskoulua, joka edustaa puutuotealan koulutuskapasiteetista yli viidennestä ja menestyy taloudellisesti selvästi keskivertoa paremmin.

Historiikin ensimmäisen kappaleen luovuttivat Kauko Yläsaarelle osastopäällikkö, Puumiesten Liiton varapuheenjohtaja Hannu Peltonen (keskellä) ja johtaja Martti Viertola, Puumiesten Liiton ammattikasvatussäätiön hallituksen puheenjohtaja.

Juuret Viipurissa

Suomen Sahateollisuuskoulu aloitti vaatimattomissa kahden luokkahuoneen tiloissa Viipurissa, mutta jo vuonna 1935 oppilaitos pääsi muuttamaan upouusiin tiloihin Patterinmäelle yhdessä Wiipurin teollisuuskoulun kanssa. Toinen maailmansota ja Suomen käymä talvisota toi muutoksia koulunkin toimintaan, koulu suljettiin 30.11.1939. Lopulta molemmat koulut, Teollisuuskoulu ja sahateollisuuskoulu muuttivat sodan vuoksi mutkien kautta Kotkaan. Sahateollisuuskoulu sai uudet tilat Kotkassa, ensin Kirkkokadulta ja sittemmin 1950-luvun alussa valmistuneesta Kotekon rakennuskompleksista. Kotekolta oppilaitos muutti 1981 Mussaloon puu- ja metsäkoulutusta varten rakennettuun opistoon, jonka ylpeydenaihe olivat huippunykyaikaiset laboratoriot ja väljä arkkitehtuuri.

Kirjan sisältö on jaettu kuuden rehtorin ja johtajan mukaisiin aikakausiin: Artturi Käpy, Eino A. Jussila, Rainer Simelius, Erkki Soivio, Esko Jalonen ja Kauko Yläsaari. Kirjan kirjoittajan Ritva Variksen mukaan jokaisen johtajan ajanjaksoon liittyy suuria muutosvaiheita ja kehitysaskeleita, mikä puolsi sisällön jaottelua henkilökuvien mukaisesti. Myös persoonina johtajat ovat olleet jokainen vahvoja, itsenäisiä koulunpitäjiä ja vaikutusvaltaisia hahmoja myös oppilaitoksen ulkopuolella.

Alku kahvista ja sokerista

Puualan koulutuksen historiikkikirjan kirjoittaja Ritva Varis.



Viipurin Sahateollisuuskoulu käynnistettiin teollisuuden varoin. "Voidaan sanoa, että sahakoulun perustamisrahat ovat peräisin sokerista, kahvista, tupakasta, mausteista ja jauhoista, joita suurliikemiehet toivat ensimmäisen maailman sodanjälkeen siirtomaista Suomeen ja rikastuivat nopeasti. Karjalaiset liikemiehet Kalle Kontro ja Juho Kuosmanen perustivat Valtamerentakaisen Kauppahuoneen eli nykyisen Valtameri Osakeyhtiön. He omistivat myös Reposaaren Sahan, jonka hallituksen jäsenet K. E. Kontro, Mauri Honkajuuri, Oskar Parkkinen ja Juho Kuosmanen päättivät lahjoittaa 300.000 markkaa sahakoulun perustamiseen 1921. Samat miehet tukivat myös Kauppakorkeakoulua ja Turun suomenkielisen yliopiston perustamista. Sahakoulun työrukkaseksi tuli Suomalainen Puunjalostusliitto, lyhytikäinen, aiemmin tuntemattomaksi jäänyt yksityissahojen yhdistys, jossa Kontron ohella puuhamiehenä oli Pekka Supinen, karjalainen sahanomistaja hänkin”, kertoi historiikin kirjoittaja Ritva Varis puheessaan kirjan julkistamistilaisuudessa.

Koulun jälkeen osoitteena oli useimmiten saha. Harvaluodon sahankonttori vuonna noin vuonna 1937. Metsäpäällikkö Hongisto (vas.), työnjohtaja Pauli Aarnikoivu, sahanjohtaja Vanharanta ja konttoristipoika. Kuva: Sahakoulusta ammattikorkeaan 1921 - 2005 -kirja; Anneli Aarnikoivun arkisto.

Viipurin Sahateollisuuskoulun ajoilta ovat edelleenkin peräisin vahvat ja kaikelle toiminnalle leimaa-antavat työelämäsuhteet. Koulutusala on käsittänyt alusta alkaen puun koko logistisen ketjun kannolta markkinoille, puunhankinnasta sahatavaraksi, vaneriksi ja valmiiksi tuotteiksi, tukkilansseilta satamaan, siemenestä seinään.

Metsäteollisuuden vientipainotteisuus on taannut alan kansainvälisyyden, mikä on myös saanut lisäarvoa Kotkassa annetusta laajasta kehitysmaakoulutuksesta. Oppilaitoksella on ollut 1960-luvun lopusta alkaen myös kurssikeskus Miehikkälässä Palvaanjärvellä. Kurssitoiminta on ollut tutkintotavoitteisen koulutuksen rinnalla oppilaitoksen vahva tukijalka. Nykyisin kurssitoimintaan liittyy myös laajaa tutkimus- ja kehitystyötä.

Töitä johtoportaasta

Minkälaisiin töihin koulu on sitten valmistanut opiskelijoitaan?
”Selkeä vastaus voisi olla: pomoksi ja johtajaksi! Onpa tutkintotitteli ollut työnjohtaja, teknikko tai insinööri, tämän oppilaitoksen käyneet ovat löytyneet toimialamme esimiespaikoilta. Titteliristiriidat ovat yksi osa suomalaista koulutuspolitiikka eikä tämäkään koulu ole niiltä säästynyt. Tutkintonimikkeestä huolimatta koulutus on aina kiinnostanut nuoria miehiä ja 1970-luvulta lähtien myös naisia ja metsäteollisuus on rekrytoinut täältä pätevää henkilökuntaa palvelukseensa kautta aikain vaativille pomopaikoille”, Ritva Varis tiivistää.

Hän korostaakin, että oppilaitos on menestynyt kautta aikain, ollut aina arvostettu erikoiskoulu. ”Täällä on ollut kiinteät työelämäsuhteet ja hyvät kansainväliset yhteydet Kävyn ajoista asti. Opettajakunta on aina ollut pätevää, tulipa se teollisuudesta tuntiopettajina tai nykyisin pääasiassa vakinaisina opettajina. Helpolla mitään ei ole kuitenkaan saavutettu. Kohtalonomaisia hetkiä on ollut useita ja vain rehtoreiden, henkilökunnan, johtokunnan ja ulkopuolisen yhteisön sitkeydellä vaikeudet on voitettu koulun hyväksi”, Varis sanoi puheessaan.

Aluksi tutkintonimike oli työnjohtaja. Myöhemmin tulivat käyttöön sahateknikko- ja metsäteknikkonimikkeet, joita seurasi insinööritutkinto. Nykyisin tutkinto on korkeakoulututkinto ja tutkintonimikkeet ovat insinööri (AMK) ja metsätalousinsinööri (AMK). Vuodesta 1921 lähtien yli 5000 opiskelijaa on suorittanut tutkinnon Sahateollisuuskoulussa ja sen toimintaa jatkaneissa oppilaitoksissa. Opiskelijoiden määrä moninkertaistuu, jos mukaan lasketaan kurssiopiskelijat.

Kirjaa myy KyAMK

Sahakoulusta ammattikorkeaan 1921 – 2005 –kirja kuuluu Kymenlaakson ammattikorkeakoulun Oppimateriaali-julkaisusarjaan. Kirjaa myy Kymenlaakson ammattikorkeakoulu. 320-sivuisessa historiikkikirjassa on runsas nelivärikuvitus ja kovat kannet. Kirjan kirjoittamista ovat tukeneet mm. Puumiesten Liitto ja Puumiesten ammattikasvatussäätiö.

Kirjan tiedot
Varis Ritva
Sahakoulusta ammattikorkeaan 1921 - 2005
320 s.

Hinta 25 e.
Kymenlaakson ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja A. Oppimateriaali. Nro 8.
ISBN 952-5214-61-3

Tilaukset:
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
Julkaisumyynti, julkaisumyynti@kyamk.fi
PL 13, 48231 KOTKA

Julkaisuassistentti Eija Kumpunen, p. (05) 220 8449

Lisätietoja
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, metsä ja puutalous
Toimialajohtaja Kauko Yläsaari, kauko.ylasaari@kyamk.fi
P. (05) 220 8414 tai 044 702 8414

Kirjan kirjoittaja
Puumiesten Liiton toiminnanjohtaja ja Puumies-lehden päätoimittaja
Ritva Varis, ritva.varis@puumies.fi
P. (014) 215 636 tai 0400 803 347

 


[jutun alkuun]

Paluu Koskisen pääsivulleSivulle 1Sivulle 2Sivulle 3Sivulle 4Sivulle 5Sivulle 6Sivulle 7Sivulle 8Sivulle 9