Teksti ja kuvat Riitta Leviäkangas, vie9oule@kyamk.fi

Tero Simanen työskentelee Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa opiskelevan kuulovammaisen opiskelijan kirjoitustulkkina. Kirjoitustulkkaus auttaa aikuisena kuuroutuneita, 
joiden viittomakielentaito ei ole riittävä. Kirjoitustulkkauksessa täysin tai osittain kuuroutunut voi seurata puhetta tulkin kirjoittaman tekstin avulla.

Kirjoitustulkki Tero Simanen, 31, kiinnostui työstään sattumalta. Hän näki ilmoitustaululla mainoksen kirjoitustulkkikoulutuksesta opiskellessaan merkantiksi Kouvolan liiketalousinstituutin venäjänkielisellä linjalla. Hän otti tarkemmin selvää asiasta ja ilmoittautui kurssille. Kirjoitustulkiksi hän valmisti kesällä 1996. Alussa hän teki tulkin työtä opintojen ohessa ja aloitti päätoimisena kirjoitustulkkina Tampereella vuonna 1998. Kotkaan hän muutti syksyllä 2000 Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa ohjelmistotekniikkaa opiskelevan Topi Rantakiven päätoimiseksi kirjoitustulkiksi.

Kuuroutuneita on Suomessa n. 3 000 ja kuulovammaisia n. 10 000. Suomessa toimivat kirjoitus- ja viittomakielen tulkit on koottu tulkkirekisteriin. Kirjoitustulkkeja rekisterissä on noin 40, heistä parisenkymmentä toimii tulkkaustyössä aktiivisesti. Tällä hetkellä kirjoitustulkkeja koulutetaan ainoastaan Valkeassa talossa järjestettävillä kursseilla. Valkea talo on Helsingissä sijaitseva kuulovammaisten monitoimikeskus.

Kirjoitustulkin työkaluna kirjoitettu teksti
 

- Kirjoitustulkkaus on tarkoitettu ihmiselle, jotka ovat menettäneet aikuisena kuulonsa täysin tai joilla on vaikea kuulon alentuma. He eivät osaa lainkaan tai riittävästi viittomista, eivätkä pysty seuraamaan viittomakielen tulkkausta, Tero Simanen kertoo. Aikuisena kuuroutuneille viittomakieli on vieras kieli ja äidinkielenä on edelleen suomi, toisin kuin kuuroina syntyneillä.

Kirjoitustulkkauksesta käytetään myös sanaa tekstitulkkaus. Kirjoitustulkki kirjoittaa puhutun tekstin joko käsin paperille tai tulkkauslaitteella, esimerkiksi tietokoneella. Asiakas seuraa puhuttavaa tekstiä paperilta tai tietokoneen ruudulta. Kirjoitustulkkausta käytetään kaikissa elämän tilanteissa: erilaisilla kursseilla, kokouksissa, luentotilaisuuksissa, lääkärissä, jne.

Tulkilla voi olla samanaikaisesti yksi tai useampi asiakas. Joskus kokouksissa voi olla läsnä kymmeniä kirjoitustulkkausta käyttäviä henkilöitä. Silloin tulkkauslaitteen teksti heijastetaan videotykillä valkokankaalle tai tulkkauslaite on kytketty televisioon, josta asiakkaat voivat seurata tulkkausta.

Tavoitteena on, että kaikki tulkataan eli kirjoitetaan sanasta sanaan niin kuin tulkattavassa tilaisuudessa puhutaan. Useimmiten tavoitteesta joudutaan tinkimään, erityisesti jos kirjoitetaan käsin. Myös konekirjoitustulkkauksessa on asioita joskus lyhennettävä. Nopeata puhetta tulkatessaan tulkki joutuu myös tiivistämään puhuttua asiaa ja ehkä jättämään epäoleellisia asioita pois. Tero Simanen sanoo, että ratkaisut on tehtävä nopeasti.

- Tiivistämistä ei voi jäädä miettimään, sillä puhujan puhe jatkuu koko ajan. Kirjoitustulkkauksessa tulkki kirjoittaa myös kaikki lisäsanat (öö, tota noin), koska silloin tulkkaus on aidoimmillaan. Jos vain ehtii, kirjoitustulkki pyrkii kirjoittamaan myös ympäristön äänet, esimerkiksi puhelimen soimiset, seminaarikuulutukset ja hälytysajoneuvojen äänet.

- Hauskimmat sattumat tapahtuvat silloin, kun tulee jokin karmea tai hauska kirjoitusvirhe, jota ei itse huomaa, ja asiakas saattaa olla ihmeissään tai nauraa käkättää silmät kyynelissä. Joskus virheen syntymiseen riittää, kun kaksi kirjainta vaihtaa paikkaansa ja sanan merkitys muuttuu aivan toiseksi kuin alkuperäistarkoitus.

Tulkkipäätökset kotikunnasta

Kuulovammaisella on oikeus kirjoitus- ja viittomakielen tulkkaukseen saatuaan tulkkipäätöksen kotikunnastaan. Tulkkipäätös oikeuttaa vähintään 120 tulkkaustuntiin vuodessa. Jos kuulovammaiset käyttävät tulkkipalveluita lomamatkoilla tai erilaisissa tapahtumissa, heidän on käytettävä kyseisen alueen tulkkeja. Tulkin voi tilata myös kuuleva henkilö tai ryhmä, joka haluaa säästää tilaisuuteen osallistuvien kuulovammaisen tulkkitunteja. Opiskelua varten tulkin voi saada erillisellä opiskelutulkkipäätöksellä.

- Opiskelussa kirjoitustulkki ei ole kuulovammaisen henkilön avustaja - koulunkäyntiavustaja tai vastaava, vaan tulkki pelkästään välittää tunneilla puhuttavan informaation kuulovammaiselle. Opiskelija vastaa itse opiskelustaan ja opintomenestyksestään, painottaa Tero Simanen.

Kuulovammaisten määrä lisääntymässä

Tero Simanen uskoo, että vaikka kaikki eivät halua tai tarvitse tulkkia, tulee tulkitsemista kaipaavien määrä lisääntymään.

- Tulkkeja tullaan tarvitsemaan paljon, kun tietoisuus oikeudesta tulkin käyttöön leviää kuulovammaisten keskuudessa. Tällä hetkellä Suomessa on paikoin pulaa kirjoitustulkeista, kun nuoret kuulovammaiset tarvitsevat kirjoitustulkkia opintojensa ajaksi. Kirjoitustulkkeja voivat käyttää myös kuurosokeat pistekirjoituksen avulla tai sellaiset henkilöt, joilla on vaikeuksia kuullun ymmärtämisessä.

- Tulkkausta tarvitsevien määrää lisääntyy, kun konserteissa käyvät nuoret ja aikuiset eivät huolehdi kuulonsa suojaamisesta asiallisesti. Musiikista voi nauttia, vaikka käyttää melusuojia. Korvatulpat konsertissa jäähallissa tai kesäisillä festivaaleilla eivät ole liioittelua. Melutaso konserteissa on usein niin kova, että se saattaa aiheuttaa kuulon hetkellistä heikkenemistä, korvien soimista tai pysyvää kuulon alenemista. Kuulo on arvokas asia ja siitä tulee pitää hyvää huolta!

Lisätietoja

Kirjoitustulkki Tero Simanen, tero.simanen@kymp.net,