Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / Koskinen
8/00
27.4.00
V vsk.

Paluu Koskisen pääsivulleSivulle 1Sivulle 2Sivulle 3Sivulle 4Sivulle 5Sivu 6Sivu 7



 
 
 


Timo Mustonen

Ajatuksia koulutuksen laadusta

Timo Mustonen, timo.mustonen@kyamk.fi

Motto:  Planning is nothing, implementation is everything

1.  Asiakas on keskipiste: kuka hän on?

Sidosryhmiä ovat mm. opiskelijat, yrityselämä, rahoittajat (omistajakunnat ja valtio) sekä sisäisesti kollegat ja eri toiminnot. 

Keskeinen asiakas on kuitenkin opiskelija.  Asiasta on viime vuosina käyty monia keskusteluja.  1980-luvulla opiskelija oli vielä pelkästään tuote tai materiaalia  ja yrityselämä ainoa asiakas.  Kun rahoitusjärjestelmä 1990-luvun alkupuolella uusittiin siten, että nykyisin kukin opiskelija tuo/vie vuotuisen määrärahaosuutensa, on asiakassuhde alettu hyväksyä.

Yksittäisen opettajan asiakas opetustilanteessa on aina opiskelija.  Erityisesti tämä korostuu yrityspalvelun puolella, jossa tarjotaan maksullisia kursseja:  ellei tule osallistujia, ei kurssiakaan toteuteta, palaute on nopearytmistä.

Koulutusohjelman kannalta yrityselämä tietenkin on tärkeä palkatessaan  esimerkiksi koulutusohjelman tuottaman insinöörin tai tradenomin (joka on tässä mielessä tuote). 

2. Mutta mikä on tuote?

Opetusosaston tuote on koulutusohjelma.  Koulutusohjelma on kokonaisuus, jonka  tulee olla ajanmukainen ja sisältää "oikeita" kursseja, joilla on "oikea" sisältö, jota opettavat "oikeat" opettajat.  Tämän ilmentymä on opetussuunnitelma.

Koulutusohjelman suunnittelusta ja toteutuksesta vastaavat osaston opettajat yhteistyökumppaneineen.  Opetussuunnitelman pääpiirteet on kuvattu opinto-oppaassa.

3.  Koulutusprosessi

Koulutus voidaan jakaa erilaisiin prosesseihin: Opiskelijat valitaan, he suorittavat opintonsa tietyssä koulutusohjelmassa, valmistuvat ja siirtyvät työelämään. Oleellisin on luonnollisesti se oppimisprosessi, johon opetuksella pyritään.

3.1  Hallinto- ja tukipalveluillakin on roolinsa

Opiskelun ohessa opiskelijat tarvitsevat  hallinnollisia palveluita sekä tukiprosesseja.  Esimerkiksi: ote opintokortista tarvitaan aika-ajoin, annetaan opinto-ohjausta, kirjastoa käytetään, tuotetaan atk-palveluita, kursseille ja tentteihin ilmoittaudutaan, harjoittelua ohjataan, tarjotaan terveydenhoitopalveluita, ruokaillakin pitää, myös erilaiset anomukset on käsiteltävä.

Tukipalveluiden tuottamiseen osallistuu sekä opetushenkilöstö että tukipalveluissa työskentelevä väki.

3.2  Toiminnan laatu

Kullakin prosessilla on oma toiminnallinen laatunsa, jota voidaan kehittää.  Yksi kehittämistapa on laatia tarkasteltavasta  prosessista jonkinlainen vuokaavio, siis selvittää mitä missäkin vaiheessa tehdään/tapahtuu ja pohtia parannuskeinoja.

Toiminnan laatu lienee se osa-alue, jossa meillä olisi paljon tehtävää.  Esimerkkinä voisi todeta, että toiminnan laatu on huonoa, jos opiskelija tai opettaja joutuu juoksemaan monella "luukulla" tai tekemään muuta turhaa ja ylimääräistä työtä.

3.3  Tuotteen (siis koulutuksen) laatu

Koulutuksen laatuun vaikuttavia tekijöitä ovat mm.  opiskelijoiden motivaatio sekä  opettajien ammatillinen osaaminen  ja pedagogiset taidot, opetussuunnitelman rakenne,  yksittäisen opintojakson tavoitteet sekä puitteet, joissa opiskelua harjoitetaan.

3.4  Opetusosaston näkökulma: sisääntuleva aines eli opiskelijat ja opettajat

Opettajilla on kelpoisuusehtona vähintään ylempi korkeakoulututkinto sekä yli kolmen vuoden työkokemus yrityselämässä opetustehtävän alalla.  Myös pedagoginen koulutus on suoritettava työn ohessa.  Näin yritetään osaltaan varmistaa keskeisin osa:  että opiskelijalla olisi mahdollisuus oppia oikeita asioita.  Opettajien yrityselämätaustaa ei tule väheksyä, sillä se auttaa valitsemaan "oikeat" asiat.

Opiskelijavalinta puolestaan perustuu koulutodistuksiin sekä mahdollisiin sisäänpääsykokeisiin.  Tällä yritetään varmistaa riittävä opiskelukyky sekä alkumotivaatio.

4.  Laadun arviointi

Koulutus pohjautuu koulutusohjelman opetussuunnitelmaan, jossa linjataan opiskelun pääasiallinen sisältö.  Opetussuunnitelma koostuu erilaisista asiakokonaisuuksista  ja lopulta yksittäisistä opintojaksoista.  Otetaan siis kantaa siihen mitkä ohjelman suunnittelijoitten mielestä ovat oikeita asioita.

Toiminnan kehittämiseksi ja laadun varmistamiseksi toimintaa arvioidaan eri tavoin. Yksi tapa arvioida on tutkia toiminnon laatujärjestelmää perehtymällä laatuasiakirjoihin (laatukäsikirja) ja vertaamalla todellista toimintaa väitettyyn toimintaan. Opetustoiminnassa arviointi voidaan porrastaa seuraavasti (hallinnon toiminnoissa perusajatus on sama):

a)  Opettajan suorittama itsearviointi

Tavoitteena on kehittää kurssien sisältöjä sekä parantaa oppimista.  Apuvälineinä ovat mm.  keskustelut opiskelijoiden kanssa sekä  kurssikyselyt.  Virikkeitä kriittiseen ajatteluun tulee myös omasta kokemuksesta, yrityskontakteista sekä ammatillisesta täydennyskoulutuksesta.

Harjoitustöiden tasosta ja tenttituloksien keskiarvosta ja hajonnasta voi  myös arvioida oppimisen tasoa ja yhdenmukaisuutta, samoin valmistuvien päättötodistuksista.

 b)  Koulutusohjelman henkilöstön suorittama itsearviointi

Tavoitteena on kehittää koulutusohjelman kurssitarjontaa, opintosuunnitelmia, yhteistyötä ym. siten, että pystytään tarjoamaan oikeita kursseja ja vastaamaan asiakkaiden vaatimuksiin.  Menetelminä ovat erilaiset kokoukset ja kehittämiskeskustelut.

Työpaikan saantia pidetään yhtenä onnistumisen kriteerinä, mutta asia ei ole yksin opetuksen vaikutettavissa  Selittäviä tekijöitä ovat myös mm. sisäänottomäärät ja kansantalouden suhdanteet (lama vai korkeasuhdanne).

c)  Sisäinen auditointi

Sisäisessä auditoinnissa erikseen nimetty ryhmä arvioi korkeakoulun eri toimintoja ja niiden laatujärjestelmää.  Etsitään kehittämiskohteita, erityisesti kiinnostaa väitetyn ja todellisen toiminnan eroavaisuudet.

d)  Ulkoinen auditointi

Ulkoisessa auditoinnissa pyydetään jotain asiantuntevaa tahoa esittämään näkemyksensä.   Jotkut oppilaitokset ovat myös hakeneet laatusertifikaattia, jolloin arvioijalla on oltava sertifiointioikeudet.

Nykyisin on muodissa osallistua laatupalkintokilpailuun.  Kilpailussa on pohjana joko Suomen laatupalkintokriteeristö, Euroopan laatupalkintokriteeristö tai Malcolm - Baldridge-kriteeristö (käytössä USA:ssa).

Arviointitapahtuma saa valitettavasti usein kohtuutonta huomiota! Laatu kehittyy vain, jos totuttuja toimintatapoja uusitaan. Puhetta maailmaan kyllä mahtuu, mutta kuka tarttuisi toimeen ja aikaansaisi todellisia muutoksia?!!

Lisätietoja
Osastonjohtaja Timo Mustonen, timo.mustonen@kyamk.fi
Tuotantotalouden osasto
Puh. (05) 220 8348, 050 339 4348


[jutun alkuun]
Paluu Koskisen pääsivulleSivulle 1Sivulle 2Sivulle 3Sivulle 4Sivulle 5Sivu 6Sivu 7