Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / Koskinen
9/00
11.5.00
V vsk.

Paluu Koskisen pääsivulleSivu 1Sivu 2Sivu 3Sivu 4Sivu 5Sivu 6Sivu 7


Tämä Koskinen on sosiaalipedagogiikan teemanumero. Aiheesta on kolme juttua:
- Sosiaalipedagogiikan täydennyskoulutus Kuusankoskella
- Sosiaalipedagogiikan approbatur -opinnot Elimäellä
- Draamapedagogiikka

Sosiaalipedagogiikka auttaa ihmistä auttamaan itseään

Riitta Peni, Merja Nurmi ja Riitta Jaatinen

Kuusankosken terveysalalla ja Elimäen sosiaalialalla opiskellaan parhaillaan sosiaalipedagogiikkaa. Se tarkoittaa terveys- ja sosiaalialan piirissä toimiville uutta ajattelutapaa, jossa pedagogisin keinoin pyritään ennaltaehkäisemään sosiaalista syrjäytymistä ja huono-osaisuutta. Sosiaalipedagogisen  toiminnan periaatteena on itseapuun auttaminen.

Kymenlaakson ammattikorkeakoulun yrityspalvelu on järjestänyt Kuusankosken terveysalalle päivähoidon, neuvoloiden ja lastensuojelun työntekijöille yhteisen täydennyskoulutuksen, jossa kehitetään  sosiaalipedagogista työorientaatioa. Koulutuksen pituus on yhteensä 15 ov. Se alkoi viime vuoden lokakuussa ja päättyy juhannusviikolla tänä vuonna. 

Samaan aikaan syksyllä alkoi Elimäellä Kuopion yliopiston vaatimusten mukaan sosiaalipedagogiikan approbatur -opinnot, jonka johdantoluentoihin myös täydennyskoulutuksen opiskelijat osallistuivat. Tästä alkoi konkreettinen yhteistyö sosiaali- ja terveysalan kanssa, minkä tuloksena on jo toteutunut yhteinen opintomatka Kuopioon ja koulutuspäivä Elimäellä. Ja lisää suunnitellaan syksyksi.

Yksi sosiaalipedagogiikan työmuoto on draamapedagogiikka, josta alasivulla juttu.
 

Mitä sosiaalipedagogiikka on? Sosiaalipedagogiikka tarkoittaa ajattelua ja toimintaa, jossa pedagogisin keinoin pyritään ennaltaehkäisemään sosiaalista syrjäytymistä ja huono-osaisuutta sekä lievittämään ja auttamaan sosiaalisia ongelmia.

Sosiaalipedagogisessa toiminnassa toteutuvat seuraavat periaatteet: itseapuun auttaminen, yhteisön kasvatuspotentiaalin sekä yksilön tai yhteisön itsekasvatuspotentiaalin vahvistaminen. Yksilöltä odotetaan itsetietoista yhteiskunnan jäsenyyttä, kriittisen ja vastuullisen suhteen luomista siihen yhteiskuntaan, jossa elää ja johon kuuluu. Ihmisiä kannustetaan osallistumaan, kehittämään itseään ja ottamaan vastuuta itsestään.

Sosiaalipedagoginen toimija (esim. sosiaali-terveysalan ammattihenkilö) on helpottaja, innostaja, kasvattaja, tukija, kasvatuksellisten ja sosiaalisten muutosten edistäjä, epävirallisen ja virallisen ”järjestelmän” välimaastossa toimiva, tulkki eri kulttuurien välillä. 

Sosiaalipedagogiikassa korostetaan auttamismenetelmänä vuorovaikutusta, jolla ymmärretään vastavuoroista suhdetta (dialogia), jossa suhteen osapuolet vaikuttavat toisiinsa ja edistävät toisissaan muutosta. Osapuolet kohtelevat toisiaan tasavertaisina kumppaneina kunnioittaen toisiaan ja toistensa itsemääräämisoikeutta. 

Muissa Pohjoismaissa paitsi Suomessa sosiaalipedagogiikka on ollut oppialana jo pitkään, esim. Ruotsissa 1950-luvulta lähtien. Eurooppalaisessa sosiaalipedagogisessa ajattelu- ja toimintaperinteessä vanhin on saksalainen perinne. Suomalaisessa kasvatus-, hoito- ja sosiaalialan työssä käsite on ollut ammatilliseen toimintaan sisäänkirjoitettu ja termiä sosiaalipedagogiikka on alettu käyttää Suomen ammattikorkeakoulujen koulutusohjelmien syntyvaiheissa, 1990-luvun puolivälissä. 
 

Varhaista vuorovaikutusta Yksi tärkeä osa Kuusankoskella toteutettavaa koulutusta on varhaisen vuorovaikutuksen tukemisen –menetelmä. Siinä on tavoitteena lisätä työntekijöiden valmiuksia ennaltaehkäisevässä mielenterveystyössä eli esim. auttaa pienten lasten vanhempia löytämään keinoja tukea lapsiaan terveeseen psyykkiseen ja fyysiseen kehitykseen. Toisena tavoitteena on kehittyä auttajan roolissa ja minimoida omien ehdotusten ja mielipiteiden liiallinen vaikutus. Tarkoitus on myös oppia tunnistamaan häiriöitä riittävän ajoissa ja ohjaamaan tarvittaessa jatkohoitoon

Terveydenhoitajan työnkuvassa ja asemassa suomalaisessa yhteiskunnassa on pitkään ollut nähtävissä muutospaineita, jotka ovat aiheuttaneet työhön jännitteitä. Uutta terveydenhoitajien työmenetelmää on kehitelty Stakesissa vuodesta 1997 lähtien. Stakesin  neuvolaprojektin tavoitteena on ollut pienten lasten psyykkisen kehityksen edistäminen ja häiriöiden tunnistaminen riittävän ajoissa. Projektissa käytettyä varhaisen vuorovaikutuksen tukemisen -työmenetelmää on tarkoitus levittää valtakunnallisesti. Ennen Kymenlaakson ammattikorkeakoulua projektityöskentelyssä on ollut mukana jo Oulun ja Espoo-Vantaan ammattikorkeakoulut.
 

Varhaisen vuorovaikutuksen koulutukseen osallistujat. Kouluttajat vas. th Päivi Leso, lastenpsykiatri Hanna Manninen, th Päivi Kekki ja lehtori Riitta Peni

Koulutus opiskelijoille 
haastavaa ja antoisaa

Sosiaalipedagogisen työorientaation kehittämiskoulutukseen Kuusankosken terveysalalla osallistuvien opiskelijoiden mietteitä kyseltiin tänä keväänä, koulutuksen puolivälissä. Opiskelijoiden vastauksia tässä.

Mervi Jyrkilä, Kouvolan-Valkealan terveyskeskuksen terveydenhoitaja Eskolanmäen neuvolassa:

”Kevät puhkeaa kukkaan ja kurssimme on jo pitkällä. Paljon on mietitty, pohdittu ja uusia ideoita on syntynyt. Kurssimme parhainta antia on moniammatillinen, innokkaasti  keskusteleva  porukka  ja  kannustava vetäjä. Olen saanut paljon uutta tietoa päiväkotimaailmasta ja sosiaalityön arjesta. Kaikki me puurramme samojen pulmien parissa, mutta voisimme paljon enemmän luottaa yhteistyön voimaan. Ehkä sitten tulevaisuudessa….

Sana sosiaalipedagogiikka ei ennen tätä koulutusta  minulle avautunut. Tällä hetkellä  tunnen olevani oikealla tiellä  ja omassa työssäni terveydenhoitajana voin mitä mainioimmin toimia  sosiaalipedagogiikan periaatteiden pohjalta. Tutustumalla oman alueeni perheiden tarpeisiin ja toiveisiin sekä  heidän haluunsa vaikuttaa oman alueensa viihtyvyyteen on antanut työlleni  lisää syvyyttä.” 

Satu Kosonen, Kouvolan-Valkealan terveyskeskuksen terveydenhoitaja Eskolanmäen neuvolassa:

”Avoin keskustelu ja ajatusten vaihto sosiaali- ja  terveysalan ammattilaisten  kesken on ollut hyvin antoisaa tämän koulutuksen  aikana. Varhaisen vuorovaikutuksen -osio antoi itselle vahvistusta  omaan työskentelytapaan. Avoin keskustelu, kuuntelu, rinnalla kulkeminen jne. ovat olleet tärkeitä toimintatapoja tähänkin asti. Omaan työskentelyyn uutena kokeiluna tulee nyt vauvaperheiden kotona tapahtuva haastattelu/keskustelu/tutustuminen ennen vauvan syntymää. Tämä antaa lastenneuvolatyöntekijälle mahdollisuuden luoda suhteen perheeseen jo raskauden aikana. Työmenetelmän  jatkuvan  kehittämisen takaa kahden vuoden työnohjaus. Koulutukseen liittyvä mahdollisuus työn vaihtoon oli elämys. Sain kokemuksen  oman alueeni päiväkodissa. Tapasin neuvolassa tutuiksi tulleita lapsia. Näin heidän arkipäiväänsä turvallisessa päivähoidossa. Eläydyin pienten ihmisten päivään ja näin mitä kaikkea työntekijöiden päivään saattaakin kuulua.” 

Kirsi Lampinen, Kouvolan-Valkealan terveyskeskuksen terveydenhoitaja Tornionmäen neuvolassa:

”Koulutus on tuonut enemmän tietoa omasta työalueestani mm. projektityön merkeissä. Tietoa voin hyödyntää esim. työssäni lasten kanssa.  Kurssi on kaiken kaikkiaan ollut mielenkiintoinen opintokäynteineen ja kurssikaverit tosi antoisia.  Sosiaalipedagogiikka aiheena luo mielenkiintoisia ulottuvuuksia omaa työtäni ajatellen ……. ehkä tästä poikii jotain.”

Terveydenhoitaja Helena Jussila Elimäen kirkonkylän neuvolasta:

”Kaiken kaikkiaan antoisa. Uusi näkökulma, viitekehys terveydenhoitajan työhön. Useissa tutkimuksissa on todettu, ettei terveyskasvatus tahdo ”purra”. Mitä sitten? Mistä lähtökohdista terveydenhoitaja sitä antaa? Onko ulkopuolinen  auktoriteetti, neuvoja, besserwisser? Antaa mielestään hyviä neuvoja asiakkaalle ja ihmettelee, kun asiat ei muutu. Sosiaalipedagogiikan täydennyskoulutukseen  sopii erittäin hyvin yhteen varhaisen vuorovaikutuksen koulutus. Molemmissa  lähdetään liikkeelle asiakkaan kuuntelemisesta, hänen elämäntilanteestaan ja ympäröivästä yhteisöstä. Ne täydentävät hyvin toisiaan ja  sopivat hyvin samaan täydennyskoulutukseen. Luulenpa, että  varhainen vuorovaikutus tai sos.ped. yksinään ei olisi tehnyt minuun niin suurta vaikutusta.
 Mitä olen oppinut koulutuksen aikana:
- kuuntele asiakasta, älä puhu puolesta, älä tee oletuksia
- lähde liikkeelle asiakkaan elämäntilanteesta
- keskustele, haasta, kyseenalaista ja kuuntele
- ratkaisut ovat asiakkaalla itsellään useimmiten, vain harvoin hän tarvitsee varsinaisia neuvoja
- puuttuminen varhaisessa vaiheessa
- rohkeutta tarttua tilanteisiin entistä napakammin
- lisännyt myös kriittisyyttä  saamaani palveluun; kuunnellaanko minua , annetaanko neuvoja vaikka en olisi niitä sillä  kertaa pyytämässä, millä asenteella minut otetaan vastaan
- entistä enemmän yritän tarkkailla itseäni ikään kuin ulkopuolisen silmin kun teen asiakastyötä; toiminko niin kuin pitäisi, mikä on non-verbaalinen  viestintä.”

Henna Niskasen ja Merja Kiiverin ajatuksia (Henna työskentelee Lehtomäessä Kouvolassa Päiväkodissa lastentarhaopettajana ja Merja samalla alueella lastenneuvolassa terveydenhoitajana):

”Varhaisen vuorovaikutuksen osuus antoi työtä varten malleja toimia perheiden parissa. Harjoitusten myötä saimme tuntumaa mallien toimivuudesta. Ryhmässämme on hyvä moniammatillinen näkökulma asiakasperheiden arkeen. Kokemusten vaihtaminen on rikastuttanut ja lähentänyt terveydenhoitajien, päivähoidon henkilöstön ja sosiaalityöntekijöiden yhteisymmärrystä. Rikkautena olemme nähneet lisäksi, että koulutuksessa on eri paikkakunnalta työntekijöitä. Opintokäynneillä olemme saaneet tutustua Vantaalla mm. lähiötupatoimintaan, avoimen päiväkodin toimintaan, Kuopiossa mm. netti-neuvolaan, asunnottomien ja alkoholistien yhteisöihin, Haminassa nuorten huumeiden vieroituslaitokseen Stoppariin. Koulutuksen tiimoilta olemme tehneet yhteisöanalyysiä asiakaskuntamme alueelta, mikä on tuonut paljon tietoa omasta yhteisöstämme. Koulutus on antanut myös sosiaalipedagogista näkökulmaa omaan työhön. Ongelmien lisääntyessä on niihin entistä tärkeämpi puuttua ajoissa. Yhteistyö perheiden kanssa heidän tarpeistaan käsin on paras tapa viedä asioita eteenpäin.” 

Tarja Hanski, sosiaalikasvattaja. Karhunpesän päiväkodissa Kouvolan Eskolanmäellä:

”Koulutuksen aikana on tullut paljon uutta tietoa, ja asioita on miettinyt enemmän.  Ryhmässä asioista keskustelu ja mielipiteiden vaihto on avartanut näkökulmaa. Eri ammattiryhmistä koottu porukka on hyvä lähtökohta tulevalle yhteistyölle ja toisten ymmärtämiselle. Itselle on tullut varmuutta ja rohkeutta puuttua asioihin mahdollisimman aikaisin,  ja  koulutus on vahvistanut entistäänkin näkemään ennaltaehkäisevän perhetyön tärkeyden.” 

Marja-Leena Heimonen, sosiaalikasvattaja, Korian Kallenkujan päiväkoti:

”Sosiaalipedagoginen orientaatio - Vuorovaikutusharjoittelu  ja sosiaalipedagogian opiskelu sekä tutustuminen erilaisiin käytännön työpaikkoihin, joissa on sosiaalipedagoginen työote, on ollut tosi hyvä yhdistelmä oppia ja saada vahvuuksia uudelle työotteelle. Me päivähoidossa olemme lähellä perheitä ja meillä on oiva mahdollisuus olla heidän tukenaan ja joskus neuvonantajinakin. Olen tämän koulutuksen myötä havainnut, että meillä on jopa velvollisuus siihen. Koko päiväkotihenkilökunnan lisäkoulutus antaisi meille mahdollisuuden ennaltaehkäisevään perhetyöhön. Tämä vaatisi myös ajattelutavan muutosta niin johtajissa kuin päättäjissäkin. Minun mielestäni tämä olisi hyvä pohja uudistaa koko käytännön työ.”

Pauliina Pakarinen, päivähoidonohjaaja, (Kouvolan kaupunki):

”Sosiaalipedagogisen työorientaatio-koulutuksen aloittaminen oli hyppy tuntemattomaan. Osallistuin tiedotustilaisuuteen, jossa kerrottiin alkavasta koulutuksesta ja siitähän se sitten lähti liikkeelle koko koulutus. Aika äkkiä koulutus alkoikin, hups vaan. Alussa oli kyllä vähän kysyvä mieli, että mihin on tullut ryhdyttyä. Välillä tuntui, että asia on hyvä ja välillä oli tunne, että mitä tästä saan irti ja pystynkö käyttämään tietoja työssäni. Tässä vaiheessa, puolivälin saldossa, kokemus koulutuksesta ja sen annista on kuitenkin positiivinen. Joskus otan opiskelun levon kannalta siinä mielessä, että voin olla työpaikalta poissa luvallisesti. Koulupäivät perjantaisin ovat mukava työviikon päätös, mutta kyllähän takki on tyhjä, kun koulupäivä on päätöksessä ja hipsin kotia kohti. Koulutuksen hyvä anti on tietenkin se, että saan paljon uutta tietoa ja voin tutustua sellaisiin paikkoihin, minne en muuten pääsisi. Mutta välillä tulee vahvasti tunne, että tieto lisää tuskaa.” 

Lisätietoja
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, 
Yrityspalvelu terveysala, Kuusankoski

Aikuiskoulutusvastaavat
Riitta Jaatinen, riitta.jaatinen@kyamk.fi
Puh. (05) 220 8827 tai 050 339 4827

Riitta Peni, riitta.peni@kyamk.fi
Puh. (05) 220 8839 tai 050 339 4812


[jutun alkuun]
Paluu Koskisen pääsivulleSivu 1Sivu 2Sivu 3Sivu 4Sivu 5Sivu 6Sivu 7